Siitä onkin taas kulunut jo reilu kuukausi kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Aika on kulunut kuin siivillä ja kaikkee on taas tapahtunut. Välillä on tuntunut kuin elämä loppuisi tähän ja välillä antoi taas ajan vaan mennä omalla painollaan ja katsoa mitä huominen tuo tullessaan.Marras-Joulukuun alussa Nelli rupesi ontumaan vasenta takajalkaansa. Ontui alkuksi pari päivää ja ontuminen oli pientä ja oli sitten taas pari-kolme päivää normaali ja ajattelin ontumisen syyn olevan jokin pieni venähnys kun oli lunta ja jäätä tullut ja Nelli sattunut vaikka liukastumaan. No, ontumien palasi sitten taas ja Nelli ontui jalkaansa viikonlopun verran ja maanantaina soitin sitten eläinlääkäriin ja tiistaiksi (4.12) saimme ajan ortopedille Reviiri-eläinlääkäri asemalle. Menin suht. hyvillä mielin eläinlääkärille ja oletin, ettei mitään vakavaa ole. No röntgeniinhän Nelli vietiin, niinkuin ajattelinkin ja kuvien tultua eläinlääkärinkin ilme muuttui hieman vakavammaksi. Menimme sitten yhdessä katsomaan kuvia ja diagnoosiksi saimme melko vakavan nivelrikon sekä luuvyövän. Luussa näkyi selvästi haalistunut alue ja muutoksia oli myös luun sivuilla (sääriluu). Lääkäri kertoi haalistuman muistuttavan syöpäpesäkettä. Saimme todella huonon ennusteen ja Nelli laitettiin antibiottikuurille, sekä sai vahvat kipulääkkeet ja kipulääkitystä jatketaan sitten ylläpito annoksena viikon kuurin jälkeen.Jalasta otettiin näytteen ja ne lähetettiin patologille.
Odottelin tuloksia n. viikon verran ja lääkäri soitteli minulle sitten melko myöhään illalla ja sain kuulla hyviä uutisia. Näytteestä ei löytynyt syöpäsoluja, vaan patologin mukaan nivelneste oli tulehtunut, joka aiheutti sitten turvotuksen ja mikä taas näytti haalistumalta kuvissa. Varasin kontrolli ajan sitten viikon päähän torstaiksi (20.12). Nellin vointi oli mennyt kokoajan paremmaksi ja käyttää jalkaansa todella hyvin. Kovan rasituksen jälkeen pientä keventämistä esiintyy, mutta se on normaalia nivelrikosta johtuen.
Torstaina Nellistä otettiin kontrolli käynnillä uudet kuvat, jotta nähtäisiin mitä muutoksia luussa on tapahtunut, onko ,ennyt paremmaksi vai onko muutoksia tullut huonompaan. Yllätyksekseni luumuutokset olivat edenneet, vaikka joistakin kohtaa näytti menneen paremmaksi, esim. kyseinen kohta sääriluussa joka oli viime kerralla selkeästi haaleampi oli tällä kerralla jo melkein saman värinen muun luun kanssa, mutta luun sivuille oli muutoksia tullut. Nellistä otettiin nyt useampia näytteitä ja lähetettiin patologille analysoitavaksi, tuloksia jälleen odottaen. Nellin tilanne on siinä mielessä ristiriitainen, niinkuin eläinlääkrikin sanoi, että Nellin vointi menee paremmaksi, mutta luun muutokset käytännössä mennyt huonommaksi. Mutta eläinlääkäri sanoi, että ei tässä sinänsä hätää ole, koska Nelli voo hyvin ja lääkitys on auttanut ja tuloksien tulemisen jälkeen olemme toivottavasti taas viisaampia. Antibiotti kuuria jatketaan vielä ja sain 3:n viikon kuurin, sekä kipulääkitystä ylläpito annoksen 1tbl/vrk.
Nelli on kyllä huomattavasti parempi ja lihaskuntokin on vasemmassa takajalassa parantunut jo melkein entiselleen. Jalkaa Nelli käyttää aivan normaalisti ja on muutenkin todella pirteä ja normaali iloinen itsensä :D Toivottavasti meillä olisi vielä monta hyvää päivää edessä :) <3 br="br">
Treenaamisen suhteen meillä on ollut melko hiljaista, eikä olla keretty kuin ottamaan pari höntsäily treeni kertaa. Palaa oikein halu päästä taas tavoitteellisesti treenaamaan, mutta nyt on aivan turha mennä kentälle, koska on niin monta asiaa samaan aikaan päällä, ettei keskittymisestä tulisi mitään ja liikkeiden suoritus ei olisi just vaan melkein. Molemmat sekä Nelli, että Irwin lisäksi pelaavat melko paljon oman mielialani mukaan, joten siinä mielessä treenaamisesta ei ainakaan tulisi mitään, itselläni luultavasti vain palaisi hihat koska keskittyminen ei olisi 100%:sta. Koulussakin on viimeinen rutistus menossa ja tuntuu, että senkin ajatteleminen vie viimeisetkin voimat, no helmikuussa kun valmistun on taas aikaa touhuta koirien kanssa ja reenat ne kisakuntoon, tai saa tietenkin nähdä päästäänkö me Nellin kanssa kisaamaan, riippuen sen tilanteesta ja voinnista, tosin lääkitys on nyt sellainen, että en ole tokon antidopingiin perehtynyt, mutta luultavastikaan ei voitaisi mennä.
Mutta nyt eletään päivä kerrallaan ja tässä hetkessä ja iloitsen joka päivä siitä, jos Nelli herää iloisena normaalinan itsenään ja jalka ei vaivaa.
Olin agility koirani, valkoisen kääpiösnautseri Huliganin kanssa TamSK:in järjestämissä epävirallisissa agility kisoissa. Osallistuimme sekä mölli -luokkaan, että kisaavien -luokkaan. Olin melko yllättynyt siitä, kuinka hyvin meillä Hulin kanssa meni, mölli luokassa saimme yhteensä 10 virhepistettä, jotka tulivat Hulin blondeilusta molemmilla putkilla, mutta muuten olen erittäin tyytyväinen, koska Huli eteni hyvin ja alussa tuli vain vähän hyppimään minua vasten.
Kisa-radalla meillä meni aiva älyttömän hyvin alku, kunnes tulimme kepeille, joissa Huli jäätyi aivan totaalisesti ja oli niin blondi. Kepeiltä saimme yhteensä 10virhettä ja keppien jälkeen oli rengas, jonka Huli hyppäs renkaan ja reunan välistä, josta tuli sitten hylky, mutta pääpiirteissään rata sujui hyvin ja Hulin eteneminen oli myös kisa-radalla yllättävän hyvää.
